Little Dorothy had come to Aunt Em as an orphan.

Pikku Dorothy oli tullut täti Emin luokse orvona.

When Dorothy first came her laughter startled Aunt Em.

Kun Dorothy ensimmäisen kerran tuli, hänen naurunsa säikäytti Em-tädin.

Dorothy's voice was full of happiness and wonder.

Dorothyn ääni oli täynnä iloa ja ihmetystä.

She screamed when Dorothy's voice reached her ears.

Hän kiljaisi kuullessaan Dorothyn äänen.

She pressed her hand upon her heart to calm herself.

Hän painoi kätensä sydämelleen rauhoittaakseen itseään.

And she looked at the little girl with wonder.

Ja hän katsoi pientä tyttöä ihmetellen.

"How could this little girl find anything to laugh at?"

"Kuinka tämä pieni tyttö keksi mitään naurettavaa?"